Tallinnan matkan huivi

Vuoden 2014 ensimmäisenä päivänä teimme yhden päivän reissun Tallinnaan laivalla. Tallinnan matka oli minulle jo ties kuinka mones, joten ei haitannut yhtään että aikaa kaupungilla kuljeskeluun oli vain neljä tuntia. Tiesimme minne menemme. Tallinnan joulutoria vilkaisimme pikaisesti, huovutettu hattu oli ihan pakko ostaa. Hankin torilta myös lämpimät valkoiset lammastossut (kuvassa). Olisin ostanut useammatkin, mutta joulun alla kaikki sopivat oli myyty pois. Tämä yksi pari oli jätetty minua varten. Venekadulta ostin alennusmyynnistä pellavajakun (kuvassa) ja hameen. Ja sitten suunnattiin Pierren suklaakahvilaan. Alla on kuvia tuosta ihanasta paikasta. Huivia en Tallinnasta tällä kertaa ostanut. Kuvan merinovillainen huivi tarttui mukaan Helsingin alennusmyynneistä ja oli erittäin tarpeellinen laivamatkalla. Laivan yleiset tilat olivat niin kylmät, että takkia ja huivia oli pidettävä yllä koko matkan.

Russia Strelchenko Podari Mne Platok Подари мне платок Стрельченко

En aikonut ostaa mitään -huivi

Vaikka olin  viettämässä aikaa Helsingissä parhaaseen alennusmyyntiaikaan, ei tarkoitukseni ollut ostaa yhtään mitään. Ensimmäisen kerran hairahduin nähdessäni tämän punaisen huivin pienessä liikkeessä aivan Ateneumin lähistöllä. Itse asiassa on Ateneumin syy, että eksyin sinne. Kaikki huivit myytiin 50 prosentin alennuksella. Kainalossani oli pian neljä erilaista huivia, joista kolmea ei ollut tarkoituskaan ottaa jokapäiväiseen käyttöön. Sitten näin ihanan mekon (kuvassa rekvisiittana). Palautin äkkiä kolme halpaa huivia ja ostin kalliin mekon. Punainen Alingsåsissa kudottu villahuivi lähti myös mukaan.

Luulin että tämä huivi on ihan tarkoituksella laitettu minua varten. Koska tällaisia samanlaisia viritelmiä oli liikkeen edustalla muitakin päättelin, ettei se sittenkään ole ole minulle.

Helsingin joulutorilla oli jos jonkinlaista huivia, mutta en mennyt kojun lähelle, kiitos Väinämöisen.

 Jouluvaloja ja vihreää nurmikko Espalla

Jouluvaloja

Tiikerilumme Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa

Jugendkahvilassa

Nicke ja Vappu vauhdissa uudenvuoden juhlassa Senaatintorilla. Nickellä näyttää olevan posionoranssi huivi.

Aurinko valaisi yhtenä päivänä Uspenskin kupoleita.

 Uudenvuoden juhlaa valmisteltiin Senaatintorilla. Aleksanteri ihmettelee.

 Katutaiteilijoista parhaiten taisi tienata pullojen soittaja ja kehnoimmin yksinäinen luuranko.

Alla Uudenvuoden ohjelma ja mystinen valokuvaaja Tuomiokirkon portailla.

Lukkosilta

Jouluhuivi

Jouluaattona en käyttänyt lainkaan huivia. Valitsin silti Nefertitin kuvauksiin tämän joulunvärisen huivin, joka on ollut ylläni pari kertaa pikkujouluissa. Hyasintit aukenivat kunnolla vasta tänään. Siksi ne pääsivät kuvaan mukaan. Jouluna nautittiin mahtavan hyvistä ruuista. Isännän jouluherkut onnistuivat täydellisesti ja nuorison valmistamat porkkanakakku ja jäätelö olivat niiiiin hyviä. Lahjoja saatiin aivan liikaa, mutta joukossa ei ollut mitään turhaan. Oli monta sukka- ja kintasparia, kirjoja, ruokatarvikkeita jne. Jouluaattona luonto näytti parhaimman puolensa. Lumikuorrutteisten puiden oksat nuokkuivat maahan saakka. Joulupäivänä koko ihanuus oli kadonnut. Sadepisarat ropisivat kattoon ja lumet tippuivat kulkijoiden niskaan. Tiluksille kahlattiin peräkanaa vetovuoroa vaihdellen. Mökin terassilla pidin joulupuheen metsäni puille ja huutelin vastarannan asukkaille tervehdykseni.

Joulunavaushuivi

Nefertitin yllä on turvalliseksi tuunattu joutsenpuku ja alakuvassa luistimen repimä aukko joutsenpuvun helmassa. Kolme viikkoa sitten joulunavausharjoituksissa pukuni viisti maata kohtalokkain seurauksin. Puku repeityi, minä sain kolhun päähäni. Meidät molemmat kiidätettiin ambulanssikyydillä sairaalaan. - Eilen oli sitten se oikea joulunavaus. Käytin kokonaisen päivän puvun helman lyhentämiseen ja puvun asetteluun ylleni. Kolme kerrosta satiinia, tylliä ja silkkiä antoivat haastetta tehtävään. Hakaneulojen avulla puku valmistui ennen H-hetkeä. Luistimiakin kokeilin, mutta päädyin sitten icebugeihin. Ambulanssikyyti ei houkuttanut. Ja kypärä oli tietenkin päässä. Naamioin sen valkoisella villahuivilla. Kuvissa Kissa ja joutsen - esitys. Kiitos Eija-Liisalle joutsenen siivistä ja aluspuserosta!

Luisteluhuivi

Nefertiti oli vähällä päästä pölijästä palvelijastaan lopullisesti eroon perjantaina 8.11.2013. Palvelija lähti iltapäivällä jäähalliin luistelemaan isossa kolmikerroksisessa, maatalaahustavassa silkkipuvussa ja teroittamattomissa luistimissa. Kuvassa puvun kaikki kerrokset näkyvät Nefertitin ympärillä. Kaulassaan palvelijalla oli kuvan paksu villahuivi, joka lienee hieman pehmentänyt iskua. Kypärä oli tietenkin jätetty kotiin. Jälkeen päin palvelija muistaa esitelleensä puvun hienoa helmapidikettä läsnäolijoille. Seuraavat muistikuvat ovat terveyskeskuksesta, jossa palvelija pukuinen työnnettiin ambulanssiin. Iso silkkipuku, takki, pipo, huivi ja kengät oli pakattu mustaan muovisäkkiin. Palvelija muistaa jossakin välissä kaivanneen luistimiaan. (Luistimet olivat turvassa kotioven rivassa kukkasen kera odottamassa jääprinsessaa). Keskussairaalassa pää kuvattiin ja palvelijaa pidettiin muutama tunti venäjän kielen kielikylvyssä ensiapupolilla. Monen tunnin kielikylpy aiheutti sen että yöllä palvelijan tajunnassa liukui venäjän lauseita ja verbien taivutuslistoja pitkänä nauhana. Palvelija kuvitteli heräävänsä aamun sujuvasti venäjää puhuvana. Näin ei käynyt. Palvelija pää oli takaraivosta hieman arka, mutta kaikki muut paikat olivat priimakunnossa. Muistikin toimi moitteettomasti. Kierrolla ollut lääkäri päästi luistelijatytön kotiin ja kehotti käyttämään jatkossa kypärää. Palvelijalle ei jäänyt hurjasta lennosta traumoja, mutta silminnäkijät ovat olleet kauhuissaan. Nefertiti ja palvelija pyytävät nöyrimmästi anteeksi aiheuttamaansa hämminkiä.