In this blog I present my Nefertiti statue wearing scarves that have been found their way to my wardrobe over the past decades. Photos are also accompanied by stories and memories. I have received scarves as gifts or souvenirs and I have purchased them from flea markets and from fancy scarf boutiques as well. Some scarfs have been chosen for a specific use: choir performance, country dance and show dance. Not a single scarf is trifling. Every one of them has its time, its place and its way.
Sivun näyttöjä yhteensä
329951
sunnuntai 29. toukokuuta 2011
Vihreä pashminahuivi - Green Pashmina Scarf
Vaalean vihreä pashminahuivi on kirppislöytö, joka kuuluu sarjaan "Ei koskaan käytetty". Tarvitsen varmaan ohjeita näin ison huivin sitomiseen, joten liitän tähän YouTubesta ohjevideon.Nefertiti on huitaissut huivinsa kiireessä vähän miten sattuu. - Kupittaan saven maljakossa on tänään omalta pihalta kerättyjä tuomen-, terijoensalavan- ja pihlajanoksia.
sunnuntai 22. toukokuuta 2011
Egyptihuivi - Egypt Scarf
Kävin viime viikolla Kuusamossa kirppiksellä. Sieltä löytyi suuri Egypti-aiheinen huivi. Ostin sen Nefertitille jotta hän tuntisi olonsa kotoisaksi täällä Pohjolan perukoilla. Itse en varmaankaan tule huivia koskaan käyttämään, mutta vannomatta paras...
sunnuntai 15. toukokuuta 2011
Kaulakoruhuivi - Neclace Scarf
En muista, miten tämä kirjava huivi on kaappiini joutunut. Koskaan en ole sitä käyttänyt. Huivi on nelikulmainen ja aika iso. Kokeilin siihen netistä löytämääni Marja Kurjen Huivinsidontaopasta: http://www.marjakurki.com/. Tässäpä ohje sidonnalle, jonka nimi on Helmet:
Taita neliönmuotisen huivin kulmat keskelle. Jatka huivin taittamista kapeaksi kaistaleeksi ja kierrä se melko kireälle. Tee keskelle löysä solmu ja tämän molemmin puolin kaksi solmua noin viiden sentin päähän. Solmuja tulee kaikkiaan viisi, joista uloimmat ovat kaikkein kireimmät. Sido huivin päät niskaan.
sunnuntai 8. toukokuuta 2011
Äitienpäivähuivi - Mother´s Day Scarf
Orvokkeja äidille Kupittaan saven maljakossa
Äitini kuoli heinäkuun ensimmäisenä 2008. Perin häneltä puuvillaisen, hieman kauhtuneen punapohjaisen huivin. Äitini oli aito luonnonlapsi ja kävelevä itsehoidon käsikirja. Ihailin äidin positiivisuutta ja kykyä ottaa ilo irti pienistä asioista. Kotona hän johti orkestereita kuunnellessaan Pavarottia ja Mario Lanzaa. Ja aina kun tielle osui sopiva puu, äiti kiipesi oksalle istumaan.Kiipeämään hän pystyi vielä kasikymppisenä. Asuessaan Göteborgissa äiti ei käynyt neljäänkymmeneen vuoteen lääkärissä - kunnes oli lopulta pakko. Äiti kuoli kotonaan saappaat jalassa, juuri niinkuin oli toivonutkin.
Lapsena äiti lauloi minulle usein tätä Orvokkini laulua:
Orvokkini
säv. J.N. Lahtinen, san. S.Lampén, sov. L. Kangas
Orvokkini tumma silmä
kultasydän pieni
katsot aina lempeästi
kun käy luokse tieni.
Itse hoidin kukkamaani:
rikkaruohot kitkin,
vettä kannoin iltasella
rantatietä pitkin.
Noudan tästä äidilleni
orvokin tai kaksi
kannan kaunokukkaseni
äidin armahaksi.
Äiti, isä ja minä
torstai 5. toukokuuta 2011
Putkihuivi - Tube Scarf
Hyrrä-hankkeen seminaari 3.5.2011 Haukiputaalla. Seminaarin osanottajat saivat Liikuntaa nuorille -putkihuivin. Nefertiti ennätti ottaa sen käyttöönsä ennen minua.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)